Lisätehtäviä vai uuden oppimista – ajatuksia matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden tukemisesta
Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen kouluissa on aivan yhtä tärkeää kuin heidänkin, jotka tarvitsevat enemmän apua oppimiseen. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Haluttaisiin tukea taitavia ja aiheesta kiinnostuneita oppilaita, mutta samalla aikaa kuluu toisten oppilaiden auttamiseen perustehtävissä, eikä varmaankaan olisi reilua, että osa oppilaista pudotettaisiin kelkasta, jotta toisen taidot voitaisiin nostaa reilusti vaadittua tasoa korkeammalle. Toisaalta ei voida pitää oikeudenmukaisena sitäkään, että taitavat oppilaat tylsistyvät luokassa ja menettävät kiinnostuksensa.
Miten ylöspäin eriyttäminen yleensä tapahtuu?
Matematiikan opetuksen peruskaava tuntuu olevan sellainen, että uuden aiheen opettelun jälkeen kirjasta löytyy litania tätä uutta aihetta käsitteleviä eritasoisia tehtäviä. Näistä tehtävistä opettaja valitsee osan, joita sitten ratkotaan tuntitehtävinä ja kotiläksyinä. Tehtävistä saatetaan nostaa esiin muutama vaikeampi, jotka toimivat lisätehtävinä heille, joita aihe kiinnostaa. Kirjoissa saattaa olla myös valmiiksi lisätehtäväsivuja, joilla on esimerkiksi syventäviä tehtäviä tai vaikkapa ongelmanratkaisuharjoituksia.
Oppilaat, jotka ovat nopeita etenemään tehtävissä ja kiinnostuneita matematiikasta, voivat haluta siirtyä seuraavaan aiheeseen kirjassa tylsistyttyään. Osa opettajista kuitenkin pitää tätä huonona ja toivoo oppilaiden pysyvän oppitunnin aiheessa.
Kun nopeaan etenemiseen ja kiinnostukseen reagoidaan negatiivisena asiana, ei se taatusti herätä oppilaassa intoa jatkaa matematiikan opiskelua vapaa-ajalla. Olisiko reaktio samanlainen, jos esimerkiksi liikuntatunnilla kävisi ilmi, että oppilas osaakin jo kuljettaa palloa, vaikka sitä oli tarkoitus harjoitella vasta seuraavalla viikolla? Ei ole tarkoituksenmukaista, että asioiden oppiminen nopeammin olisi moitittavaa.
Toisaalta myös opettajien mahdolliset negatiiviset reaktiot nopeammin etenemiseen ovat ymmärrettäviä. Oppilas on saattanut esimerkiksi ymmärtää uuden asian väärin, eikä tehtävien tekeminen etukäteen myöskään ratkaise itse ongelmaa eli tunneilla tylsistymistä. Ja sitä paitsi, mitä oppilaan olisi tarkoitus tehdä seuraavalla oppitunnilla, kun hän on jo laskenut tehtävät etukäteen? Tähän voisi tarjota ratkaisuksi, että hän voisi edetä jälleen seuraavaan aiheeseen oman tahtinsa mukaan.
Kuitenkin, jos oppilaalle annetaan lupa laskea kirjan tehtäviä eteenpäin vapaasti, pääsee hän todennäköisesti loppuun asti reilusti ennen lukuvuoden loppua. Siitä huolimatta hän ei ole välttämättä saanut tarpeeksi haastetta, vaan ainoastaan suuremman määrän liian helppoja tehtäviä.
Innostetaan lapset matematiikkaan laajasti.
Jokainen lapsi voi innostua matematiikasta ja onnistua siinä.
Visiomme on, että jokainen lapsi voi edetä omalla matematiikan polullaan innostavasti ja turvallisesti. Haluamme auttaa lapsia hallitsemaan ne taidot, joita he tarvitsevat koulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä ja omassa elämässään.
Toimimme järjestämällä innostavia festivaaleja ja kilpailuja, kehittämällä uusia tapoja motivoida lapsia matematiikan pariin sekä tekemällä abstrakteista käsitteistä konkreettisia ja ymmärrettäviä. Lisäksi järjestämme innovatiivisia oppitunteja kouluissa ja vapaa-ajalla.
Tuemme myös opettajia löytämään uutta inspiraatiota ja kehittämään lähestymistapoja, jotka auttavat lapsia kohtaamaan tulevaisuuden monimutkaisia ja kiinnostavia haasteita.
Matematiikka auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan vaikeita ongelmia.
Koulumatematiikan tarkoitus ei ole vain opettaa arjen laskutaitoja. Se kehittää myös taitoja, joita tarvitaan monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen: riskien arviointia, erilaisten ratkaisujen etsimistä, yhteistyötä, sinnikkyyttä ja kykyä ajatella järjestelmällisesti.
Ennen kaikkea matematiikka kehittää ajattelua: logiikkaa, jäsenneltyä päättelyä, abstraktien käsitteiden hahmottamista ja kykyä ymmärtää monimutkaisia yhteyksiä. 2000-luvulla nämä taidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Luovuus, yhteistyö ja kyky rakentaa toimivia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin ovat edelleen ihmisten vahvuuksia myös tekoälyn aikakaudella.
